Steel Division: Normandy 44 (Arvostelu)

• Kehittäjä: Eugen Systems
• Julkaisija: Paradox Interactive
• Julkaisupäivä: 23.5.2017
• Alustat: PC
• Pelattu: PC
• Kotisivut: https://www.steeldivisiongame.com/
• Ikäraja: PEGI 16

Normandian maihinnousu on kenties käytetyin aihe videopeleissä, kun ollaan käsitelty toista maailmansotaa. Eugen Systemsin kehittämä Steel Division: Normandy 44 hyppää jo nimensä mukaisesti kauniisiin Ranskan maisemiin. Toisin kuin monet muut maailmansotiin liittyvät pelit, ei Steel Division kuitenkaan tarjoa suurta, dramaattista tarinankerrontaa tai huikeita kokemuksia graafisen silmäkarkin kautta: Nyt pyritään mahdollisimman historialliseen ja todenmukaiseen sodankäyntiin.

Steel Division: Normandy 44 -pelin on kehittänyt Eugen Systems niminen studio, joka tunnetaan muun muassa Act of Aggression- kuin Wargame - reaaliaikastrategiapeleistä. Kyseiset pelisarjat ovat nimenomaan tunnettu mahdollisimman realistisina tapauksina pelimekaniikan suhteen. Tämä taas aiheuttaa sen, että pelaajan täytyy opiskella joukkojen järkevää sijoittelua (niin maaston kuin jopa aseiden suuntauksen suhteen; ihmisillä kun ei oikeasti ole 360 asteen mahdollistamaa näkökenttää) sekä opetella jokaisen sotilasjoukon kuin kulkuneuvon (esim. panssarivaunut, lentokoneet) vahvuudet ja heikkoudet. Haastetta on toisin sanoen paljon ja opeteltavaa riittää senkin edestä.

Yläilmoista katseltuna Steel Division näyttää tältä

Steel Division perustuu pelinä otteluihin, joissa on selkeä toimintamalli; pelin kartat ovat aina neliömäisiä tai suorakulmaisia ja peli alkaa kuin shakissa; kumpikin pääty on varattu kokonaan toiselle pelaajalle. Pelaajat siirtelevät omia joukkojaan omiin päätyihinsä, mutta tästäkin syntyy oma minipelinsä: jokainen joukko maksaa pisteitä (pisteitä saa sitä mukaan, mitä pelaaja saa aikaiseksi pelikentällä). Ennen joukkojen sijoittelua pelaaja on nimittäin joutunut kokoamaan oman "Battlegroupin", eli mikä käytännössä tarkoittaa sitä, minkälaisella kokoonpanolla pelaaja lähtee otteluunsa. Joukot ovat lisäksi jaoteltu A-, B- kuin C -osiin. Tämä tarkoittaa, että milloin pelaaja saa käyttöönsä kyseiset joukot: A:n puolella olevat joukot ovat pisteiden suhteen halvempia ja heti saatavilla, mutta ne ovat heikompia kuin esimerkiksi pelin loppupuolella saapuvat huomattavasti voimakkaammat, mutta kalliimmat C -osat. Steel Division onkin jo heti alkumetreillä strategista toimintaa, kun pelaaja joutuu suunnittelemaan omia taktiikoita joukon kasaamisen suhteen.

Kun oma taisteluporukka on haalittu kasaan, alkaa itse taistelut pelialueiden hallitsemisesta. Peli toimii niin kuin RTS -pelin pitääkin: joukkoja siirrellään isolla joukolla tai vaikka yksi kerrallaan minne halutaan. Tiellä joukot kulkevat nopeammin kuin maastossa, mutta tien tuoma avoimuus luo suuria uhkakuvia oman joukon turvallisuudelle. Pelitilanteessa tiet eivät tosin ole suurin huolenaihe: Olisiko joen kohdalle hyvä pysäyttää pari joukkoa ylläpitämään sillan hallintaa? Olisiko tuohon maatilaan hyvä pysäyttää muutama joukko väijymään vihollisen mahdollista yllätyshyökkäystä sivummalta? Yltääkö tykistö tämän turvallisen välietäisyyden välityksellä osumaan tärkeisiin, strategisiin kohteisiin? Mikä olisi paras tapa tuhota vihollisen ilmatorjunta, joka estää lentokoneiteni toiminnan vastustajan alueella? Saanko nyt nopeasti kuljetettua lisää varusteita joukoilleni, jos sellainen tilanne sattuu tulemaan? Uskallanko nyt edetä eturintamalla? Miettimistä on paljon, mutta se tekee Steel Divisionista loistavan RTS -pelin.

Yläilmoista voidaan myös mennä maahan asti, jossa voidaan seurata joukkojen
liikehdintää lähietäisyydeltä

Mikä itseäni on useasti häirinnyt RTS -peleissä on se, että joukoilla ei tunnu monesti olevan minkäänlaista tilannetajua; tällä tarkoitan sitä, että useassa pelissä pelaaja voi laittaa pienen sotilasjoukkion kulkemaan kohti vastustajan luotisadetta täysin pokkana, eivätkä sotilaat reagoi tähän mitenkään. Se ei todellakaan ole missään muodossa realistista, vaan nämä tilanteet ovat enemmänkin niitä elokuvatuotannon suurella rahalla toteutettujen toimintaleffojen tilannepätkiä, joilla pyritään luomaan wow -efekti katselijassa. Tällaista ongelmaa ei ole Steel Divisionissa, mikä mielestäni edelleen nostaa pelin asemaa hyvänä realistisena RTS -pelinä: jos tavallinen jalkaväkirykmentti törmää kahteen isomman luokan tankkiin kesken matkan, voi sotilaiden moraali laskea mahdottoman tilanteen vuoksi, joka aiheuttaa rykmentin liikkumisen taaksepäin turvallisuuden vuoksi. Jos tankit alkavat ampumaan rykmenttiä, voi joukkiolle syntyä "pinned down" -efekti, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että vastustajan tulitus on niin suurta, että joukko ei yksinkertaisesti voi enää liikkua ja ainut toivo on hypätä suojaan maahan. Tällaiset efektit voivat tuntua todella simppeleiltä ratkaisuilta ja osittain jopa todella rasittavina asioina pelaajaa ajatellen, mutta toisaalta todenmukaisuuteen pyrkiminen vaatii tällaisia toimintamalleja, joten pidän tätä lisäystä toimivana ratkaisuna.

Battlegroupin kokoamisvaiheen yleiskatsausikkuna

Steel Division: Normandy 44 -pelissä löytyy yleisesti ottaen mukavasti puuhailtavaa, kunhan tämänkaltaisten pelien pelaaminen innostaa. Pelistä löytyy esimerkiksi tutoriaalin (joka antaa ihan hyvät lähtökohdat peruspelaamiseen, mutta käytännössä lähes kaikki täytyy oppia oman kantapään kautta) lisäksi kampanja, jossa on kolme kampanjaa kolmen eri divisioonan "tarinasta" neljässä osassa, eli yhteensä 12 osaa. Tarina täytyy sanoa heittomerkeissä, nimittäin käytännössä tarina on vain sotatilanteiden läpikäymistä kartalla, mutta toisaalta en koe tällaisen RTS -pelin tarvitsevankaan minkäänlaista draamaa sisältävää tarinaa. Olisin silti kaivannut hieman enemmän lihaa kampanjan luiden ympärille, mutta kampanja on kuitenkin todella haastava ja vaikea, mikä toisaalta hieman tasapainottaa kampanjan pituutta (ottaen vielä huomioon, että kaikki matsit kestävät vähintään sen 20-30 minuuttia pelimuodosta riippumatta). Haluan myös todeta, että kampanjan tehtävien aikarajoitukset ovat ajoittain turhankin raakoja pelaajan kannalta. 

Kampanjassa nähdään myös aitoa videokuvaa toisesta maailmansodasta

Tämän lisäksi soolopelaajat voivat pelata tavallisia otteluita tekoälyä vastaan Skirmish -moodissa. Pelin suola on kuitenkin moninpeli. Moninpeli on myös tuttua alueiden hallintaan perustuvaa Skirmish -moodia, mutta Steel Divisionin hienous on pelaajien määrissä: aina vastakkain pelaa kaksi tiimiä, mutta pelaajien määrät voivat vaihdella 1vs1-, 2vs2-, 3vs3-, 4vs4- kuin 10vs10 -otteluihin. Esimerkiksi kahdenkymmenen pelaajan moninpeli RTS -pelissä on todella upean näköistä ja kokemuksellista massiivisuuden vuoksi, mutta toisaalta tämän kokemuksen saamiseksi oman PC:n prosessorilta vaaditaan paljon potkua. Jos yhdenkin pelaajan prosessori alkaa vetelemään viimeisiä kahdenkymmenen pelaajan pelissä, voi matsi yhtäkkiä loppua kaikilta heikon suorituskyvyn vuoksi. Oman PC:n prosessorin tehokkuus kannattaa siis ottaa kunnolla huomioon pelin hankintaa pohtiessa, vaikka ei olisi edes lähtemässä moninpelin ihmeelliseen maailmaan.

Steel Division on loistava haku julkaisija Paradox Interactivelta, nimittäin Eugen Systemsin Steel Division on kuin nakutettu Paradoxin pelikatalogiin. Syvemmän luokan strategia ei tule esille suurina maapallon käsittävinä karttoina, mutta Steel Divisionissa strateginen syvyys näkyy yksityiskohtaisena taktikointina taistelutantereella; hyvin harvassa RTS -pelissä täytyy oikeasti ottaa huomioon näköetäisyydet, huoltojoukkojen liikkuminen taistelutantereella ammusten lisäämisen takia tai mikä on minkäkin tankin heikoin tai vahvin piste. Tällaiset pienet, mutta pelillisessä mielessä todella isossa roolissa olevat tekijät tekevät Steel Divisionista loistavan RTS -pelin, mutta samalla tällaiset lisäykset kasvattavat hurjasti pelin oppimiskynnystä: Steel Division on nimittäin todella vaikea peli. Plussana voisi vielä todeta, että pelin äänimaisemat ovat hyvällä tasolla (tosin ääninäyttely kampanjassa tuntuu jotenkin väkinäiseltä) ja Steel Division näyttää graafisesti komealta, vaikka se voi korkeimmillakin grafiikka-asetuksilla näyttää vanhemmalta peliltä. Toisaalta kyseisen pelin kauneus ei ole grafiikassa, vaan itse sen sydämessä, eli pelillisellä puolella.

Kampanjaa väritetään myös sotatilanteiden selittämisellä

ARVOSANA:

9

POSITIIVISTA:

+ Strateginen kuin taktinen syvyys

+ Hyvin yksityiskohtainen RTS -peli realismin suhteen, varsinkin pelillisellä puolella

+ Moninpeli on hauskaa ja varsinkin 10vs10 -ottelut ovat suuria spektaakkeleita

NEGATIIVISTA:

- Kampanja on hyvä vaikeuden suhteen, mutta sen aikarajoitukset ovat

turhan raakoja pelaajalle. Lisäksi kampanjassa voisi olla jonkin

verran enemmän tehtäviä. 

Kiitos arvostelukoodista!