- Kehittäjä: Vicarious Visions
- Julkaisija: Activision
- Julkaisupäivä: 30.06.2017
- Alustat: PS4
- Pelattu: PS4
- Kotisivut: http://www.crashbandicoot.com/
- Ikäraja: PEGI 7
Sinisiin farkkuihin pukeutunut oranssi pussimäyrä teki ensiesiintymisensä vuonna 1996, kun hahmon nimellä varustettu tasoloikkapeli Crash Bandicoot hyppäsi Naughty Dogsin toimesta ensimmäisen PlayStationin pelivalikoimaan. Peli oli menestys, nimittäin sekopäisen pussimäyrän seikkailuja nähtiin vielä useita kertoja myöhemmin. Viimeisin Crashin peli on kuitenkin vuodelta 2008, jolloin ilmestyi Crash: Mind over Mutant. Crashin seuraavaan tulemiseen kestikin sitten huimat 9 vuotta, nimittäin vasta tänä vuonna (2017) saatiin seuraava kyseisen pussimäyrän peli. Kyseessä ei kuitenkaan ole täysi uutuuspeli, vaan kyseessä on ensimmäisen kolmen Crash -pelin kokoelma remasteroituna PlayStation 4 -konsolille.
Klassiset Crash Bandicoot -pelit ovat itselleni tärkeitä pelejä nimenomaan PS One -ajalta. Kun jossain mainitaan ensimmäinen PlayStation, niin Crash Bandicoot on kenties juuri se ensimmäinen pelisarja, joka hyppää mieleeni kyseiseltä konsolilta. Onkin siis todella hienoa, että remasteroinnin kohteeksi joutuivat nimenomaan kolme ensimmäistä Crash -peliä, eli Crash Bandicoot (1996), Crash Bandicoot 2: Cortex Strikes Back (1997) sekä Crash Bandicoot 3: Warped (1998).
Crash Bandicoot N. Sane Trilogy on melkoinen 90-luvun tasoloikkien nostalgiapommi hyvässä ja pahassa. Kyseinen trilogia tarjoaa kyllä sitä ehtaa 90 -lukua pelillisesti, mutta se tuo myös mukanaan niitä todella vanhentuneita asioita nykypäivän standardeihin verrattuna: kamerakulmat ovat ajoittain karseita, hitboxeihin osuminen on välillä kyseenalaista ja ylipäätään 90 -luvulta tutut todella pikselitarkat tasoloikkatilanteet melkoisen tönköillä kontrolleilla (mitkä juuri tekeekin Crasheista välillä melkoisen haastavia pelejä) tekevät paluun myös remasteroiduissa versioissa. Nostalgiaa on siis todellakin luvassa, mutta sitähän pelaajat toivoivat.
Näkyvimmät muutokset remasteroiduissa versioissa on tietenkin graafisessa ulkoasussa. N. Sane Trilogy on todella näyttävä tapaus ja pelin hahmojen persoonallisuudet pääsevät nykyaikaisen teknologian avulla valloilleen loistavasti, varsinkin kun jo alkuperäisissä PS1 -versioissa persoonat olivat yllättävän hyvin luotuja. Graafiselta puolelta peli onkin melkoista silmänruokaa niin uusille pelaajille kuin vanhoille Crash -konkareille. Graafisen ulosannin lisäksi myös korvat saavat kuulla remasteroitua äänimaailmaa, joka kuulostaa vanhaan tuttuun tapaan erittäin hyvältä.
Vaikka jokainen kyseisessä kokoelmassa oleva Crash -peli tekee melkoista kunniaa alkuperäisteoksille, niin peleihin on silti lisätty muutamia uutuuksia, joita ei pleikkari ykkösen versioissa ole olemassa. Esimerkiksi nyt pelaaja voi pelata kaikissa kokoelman peleissä muutamaa kenttää lukuun ottamatta Crash Bandicootin siskolla Cocolla, joka on itse asiassa erittäin hauska lisä. Tallennuspaikkoja on huomattavasti enemmän alkuperäisiin peleihin verrattuna ja pelaaja voi halutessaan harrastaa speedrun -pelaamista, nimittäin jokaiseen kokoelmassa olevaan kenttään on lisätty taulukko, josta voi ihailla niin omia kuin vaikka ystävien tuloksia läpipeluuaikojen suhteen. Huomioitavaa myös on, että muutamat pelikentiltä löytyvät viholliset ovat saaneet pieniä muutoksia esimerkiksi animointiin ja ääniin. Mitkään näistä muutoksista eivät ole maailmaa mullistavia uudistuksia, mutta ne voivat silti olla niitä pieniä iloa tuottavia asioita. Crashit ovatkin tässä uudessa versiossa tuttua menoa menneisyydestä, eli toisin sanoen Crash Bandicoot N . Sane Trilogy on remasteroituna tuotoksena nappisuoritus, varsinkin kun kokoelma nimenomaan sisältää remasteroituja pelejä noin 20 vuoden takaa.
Crash Bandicoot N. Sane Trilogyn isoin ongelma oikeastaan on juuri se, että pelit ovat noin 20 vuoden takaa. Bandicootit eivät ole peleinä koskaan nojanneet tarinaan, vaan nimenomaan pelimekaniikkaan. Tarinat eivät vanhene, mutta pelimekaniikka voi ikävä kyllä tehdä niin. Ajan hammas on nimittäin jonkin verran kuluttanut Crash Bandicootin konseptia, eikä se täten pärjää pelillisesti ainakaan loistavasti nykypäivän tasoloikille. N. Sane Trilogyn pärjääminen markkinoilla nojaakin vahvasti nimenomaan itse 90-luvun nostalgiaan ja PS Onen muistelemiseen.
Aika on ehkä kuluttanut Crashin valovoimaisuutta, mutta tämä ei siltikään tarkoita sitä, etteivätkö kaikki kyseisessä kokoelmassa olevat pelit olisi hyviä tapauksia. Näin nykypäivänä katsottuna ysärin tasoloikissa olevista ongelmista huolimatta jokainen kokoelmassa oleva Crash -peli on edelleen toimivaa viihdettä, ja nyt näitä klassisia tapauksia voi pelata upouusilla grafiikoilla viimeisimmällä PlayStation -konsolilla, eli PlayStation 4:lla. Jos Bandicootmainen tasoloikka innostaa tai ysärihammasta kolottaa, niin Crash Bandicoot N. Sane Trilogy on oiva paketti tarjoamaan juuri sitä aitoa ja haastavaa 90 -luvun meininkiä, mitä kokoelmalta voikin odottaa.
Vaikka jokainen kyseisessä kokoelmassa oleva Crash -peli tekee melkoista kunniaa alkuperäisteoksille, niin peleihin on silti lisätty muutamia uutuuksia, joita ei pleikkari ykkösen versioissa ole olemassa. Esimerkiksi nyt pelaaja voi pelata kaikissa kokoelman peleissä muutamaa kenttää lukuun ottamatta Crash Bandicootin siskolla Cocolla, joka on itse asiassa erittäin hauska lisä. Tallennuspaikkoja on huomattavasti enemmän alkuperäisiin peleihin verrattuna ja pelaaja voi halutessaan harrastaa speedrun -pelaamista, nimittäin jokaiseen kokoelmassa olevaan kenttään on lisätty taulukko, josta voi ihailla niin omia kuin vaikka ystävien tuloksia läpipeluuaikojen suhteen. Huomioitavaa myös on, että muutamat pelikentiltä löytyvät viholliset ovat saaneet pieniä muutoksia esimerkiksi animointiin ja ääniin. Mitkään näistä muutoksista eivät ole maailmaa mullistavia uudistuksia, mutta ne voivat silti olla niitä pieniä iloa tuottavia asioita. Crashit ovatkin tässä uudessa versiossa tuttua menoa menneisyydestä, eli toisin sanoen Crash Bandicoot N . Sane Trilogy on remasteroituna tuotoksena nappisuoritus, varsinkin kun kokoelma nimenomaan sisältää remasteroituja pelejä noin 20 vuoden takaa.
Crash Bandicoot N. Sane Trilogyn isoin ongelma oikeastaan on juuri se, että pelit ovat noin 20 vuoden takaa. Bandicootit eivät ole peleinä koskaan nojanneet tarinaan, vaan nimenomaan pelimekaniikkaan. Tarinat eivät vanhene, mutta pelimekaniikka voi ikävä kyllä tehdä niin. Ajan hammas on nimittäin jonkin verran kuluttanut Crash Bandicootin konseptia, eikä se täten pärjää pelillisesti ainakaan loistavasti nykypäivän tasoloikille. N. Sane Trilogyn pärjääminen markkinoilla nojaakin vahvasti nimenomaan itse 90-luvun nostalgiaan ja PS Onen muistelemiseen.
Aika on ehkä kuluttanut Crashin valovoimaisuutta, mutta tämä ei siltikään tarkoita sitä, etteivätkö kaikki kyseisessä kokoelmassa olevat pelit olisi hyviä tapauksia. Näin nykypäivänä katsottuna ysärin tasoloikissa olevista ongelmista huolimatta jokainen kokoelmassa oleva Crash -peli on edelleen toimivaa viihdettä, ja nyt näitä klassisia tapauksia voi pelata upouusilla grafiikoilla viimeisimmällä PlayStation -konsolilla, eli PlayStation 4:lla. Jos Bandicootmainen tasoloikka innostaa tai ysärihammasta kolottaa, niin Crash Bandicoot N. Sane Trilogy on oiva paketti tarjoamaan juuri sitä aitoa ja haastavaa 90 -luvun meininkiä, mitä kokoelmalta voikin odottaa.
ARVOSANA:
8
POSITIIVISTA:
+ Kolmen Crash -pelin remasterointi on onnistunut hyvin monessa suhteessa
+ Peleihin lisätyt muutamat uudistukset, esim. Coco -hahmolla pelaaminen
+ Ehtaa 90 -luvun tasoloikkameininkiä
NEGATIIVISTA:
- Ajan hammas on kuluttanut Crashia ja täten mukana tulee
myös niitä vanhoja 90 -luvun tasoloikkien ongelmia, kuten
kontrollien ajoittainen tönkköys ja huonot kamerakulmat
Crash Bandicoot N. Sane Trilogy: "Better With Crashitude Launch Gameplay Trailer":
Kiitos arvostelukoodista!
Kommentit
Lähetä kommentti